PÄÄSIVU
MUSEO
AJANKOHTAISTA
TEEMANÄYTTELYT
KÄSIKIRJASTO
KUVIA
TIETOISKUJA
Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944
Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa
Katsaus Suojeluskuntain historiaan
Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa
Rautasormusten tarina
Säkylän lentotukikohdan historia
Talvi- ja jatkosodan aseet ja varusteet
Ilmatorjunnan historiaa Suomessa
KOULUILLE
KUVAGALLERIA
KUVAGALLERIA2
VETERAANITARINAT
HANKETIEDOT
LINKIT
IN ENGLISH
PÅ SVENSKA
EN FRANCAIS
AUF DEUTSCH
 
 Sijaintisi: PÄÄSIVU / TIETOISKUJA / Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa 
Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944
Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa
Katsaus Suojeluskuntain historiaan
Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa
Rautasormusten tarina
Säkylän lentotukikohdan historia
Talvi- ja jatkosodan aseet ja varusteet
Ilmatorjunnan historiaa Suomessa

Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa

Epäsuoralla tulella tarkoitetaan tykistön ja kranaatinheittimien (myös raketinheittimien) tulta, jota ammutaan vihollismaaleihin useiden satojen metrien tai kilometrien etäisyydeltä. Ammuttavat kranaatit saattavat käydä kilometrienkin korkeudella. Tuliasemassa toimivat eivät näe minne kranaatit lentävät. Tulta ohjataan tulenjohtoryhmien toimesta. Tulenjohtaja ja apulaiset tähystävät etulinjasta tulen osuvuutta ja välittävät viestivälineillä, joko puhelimilla tai radiolla, tiedot tuliasemaan. Tuliasemassa suoritetaan tarvittavat laskutoimitukset ja korjaukset sekä korjataan tykkien tai heittimien suuntausta. Tuliasemissa ovat siis kaikki tykit, heittimet, ajoneuvot ja ammukset. Tulenjohtoryhmä taas on varustettu erilaisilla tähystys, etäisyydenmittaus- ja viestivälineillä.
 

 Tykistön tuliasema Etulinjan edessä -elokuvan kuvauksista. Kuva museon kokoelmista

 
Suomella on hyvin monipuolinen tykkikalusto johtuen tavasta, miten tykkejä on pystytty hankkimaan. Itsenäisyyden alkuajoilta on jo kymmeniä erilaisia malleja. Sodan lähestyessä kalustoa hankittiin lisää ja sota-aikana tietenkin kaluston kirjavuus edelleen lisääntyi. Tämä vaati myös tykkimiehiltä monenlaista osaamista. Talvisotaan ei myöskään oltu riittävästi varauduttu. Ammuksia oli aivan riittämättömästi. Talvisodassa vihollinen käytti päivässä tykistön ja heittimien ammuksia niin paljon kuin suomalaiset koko 105 päiväisen sodan aikana. Talvisodassa hyökkäykset aloitettiin massiivisilla tulivalmisteluilla ja niitä seurasi jalkaväen hyökkäys suurin joukoin. Suomalaisten tarkka kiväärituli yleensä pysäytti hyökkäykset.

 

Jatkosotaan lähdettiin jo paljon paremmin varustautuneina. Välirauhan aika oli käytetty aselajin kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Kalustoa ja ammuksia oli myös riittävästi. Menetettyjen alueiden takaisinvaltauksessa aselajien yhteistoiminta tuli hyvin esille. Asemasodan aikana käytiin monta yhteenottoa vastapuolen tykistön kanssa. Tykistöä opittiin käyttämään tehokkaasti ja kunniakkain luku aselajin historiassa on Ihantalan torjuntataistelut. Siellä sadat suomalaiset tykit suunnattiin hyökkäykseen ryhmittyvään viholliseen ja yhdessä ilmavoimien ja muiden aselajien kanssa kerta toisensa jälkeen lyötiin neuvostoliittolaiset valiodivisioonat hajalle. Läpipäässeet panssarivaunut tuhottiin lähitorjunnalla, mihin myös tuliasemat osallistuivat.

 

Katsauksen on laatinut:

museonhoitaja

Ilpo Nurmi