PÄÄSIVU
MUSEO
AJANKOHTAISTA
TEEMANÄYTTELYT
KÄSIKIRJASTO
KUVIA
TIETOISKUJA
Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944
Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa
Katsaus Suojeluskuntain historiaan
Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa
Rautasormusten tarina
Säkylän lentotukikohdan historia
Talvi- ja jatkosodan aseet ja varusteet
Ilmatorjunnan historiaa Suomessa
KOULUILLE
KUVAGALLERIA
KUVAGALLERIA2
VETERAANITARINAT
HANKETIEDOT
LINKIT
IN ENGLISH
PÅ SVENSKA
EN FRANCAIS
AUF DEUTSCH
 
 Sijaintisi: PÄÄSIVU / TIETOISKUJA / Ilmatorjunnan historiaa Suomessa  
Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944
Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa
Katsaus Suojeluskuntain historiaan
Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa
Rautasormusten tarina
Säkylän lentotukikohdan historia
Talvi- ja jatkosodan aseet ja varusteet
Ilmatorjunnan historiaa Suomessa

Ilmatorjunnan historiaa Suomessa

Aselajina ilmatorjunnan katsotaan syntyneen 1.7.1925, jolloin aselajin koulutusyksikkö aloitti Suomenlinnassa. Ilmatorjunta siirtyi ilmavoimien alaisuuteen 1.1.1939, jolloin se erkani aselajina kenttätykistöstä. Sodan-aikainen ilmatorjuntakalusto jaettiin kevyisiin ja raskaisiin ilmatorjuntatykkeihin. Sveitsistä vuonna 1926 ostetut neljä 20 ItK/23 Oe -tykkiä olivat itsenäisen Suomen ensimmäinen ilmatorjunta-aseiden hankinta. Tykkiä valittaessa sille oli asetettu lisävaatimukseksi panssarintorjuntakyky. 1920-30-luvun panssari-vaunut pystyttiinkin tuhoamaan 20 mm:n tykin kranaatein. Juuri ennen talvisotaa Valtion Kivääritehtaalla suunniteltiin ja valmistettiin proto-tyyppiasteelle 20 mm:n kaksoisilmatorjuntakonetykki. Sodan ajan olosuhteet vaikeuttivat sarjatuotannon käynnistymistä ja vasta vuosina 1943-44 tehtaalta tilatut 170 tykkiä voitiin jakaa joukoille. Sotatoimissa “Vekotin” osoittautui erääksi parhaimmista 20 mm:n aseista. Suomen ensimmäiset raskaat ilmatorjuntatykit ostettiin Ruotsista. Vuosien 1927-29 aikana maahan tuli yhteensä 16 Bofors-ilmatorjuntakanuunaa.
 
Jatkosodan aikaan Suomi oli ensimmäinen maa, joka sai käyttöönsä Boforsin ilmatorjuntapanssarivaunuja. Vuonna 1942 perustettu panssari-ilmatorjuntapatteri toimi Panssaridivisioonan erillisyksikkönä koko sodan loppuajan. Panssari-ilmatorjuntapatteriin hankittiin perustamishetkellä 6 kappaletta Landsverk Anti II-vaunua, joita oli koulutuskäytössä aina vuoteen 1959 saakka.
 
Saksalainen ilmatorjuntatykki 20 ITK/38 BSW
 
Katsauksen laati:
Joonas Heinilä
 
Lähteet:
Sotamuseon Tykkikirjat
Vehviläinen; Lappi; Palokangas: Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit 1917-2000