PÄÄSIVU
MUSEO
AJANKOHTAISTA
TEEMANÄYTTELYT
KÄSIKIRJASTO
KUVIA
TIETOISKUJA
KOULUILLE
KUVAGALLERIA
KUVAGALLERIA2
VETERAANITARINAT
Martti Helander: Erikoistuminen
Martti Helander: Valinnan mahdollisuus
Martti Helander: Sinne jonnekin?
Martti Helander: Komppanian äiti
Martti Helander: Ryssänmäki
HANKETIEDOT
LINKIT
IN ENGLISH
PÅ SVENSKA
EN FRANCAIS
AUF DEUTSCH
 
 Sijaintisi: PÄÄSIVU / VETERAANITARINAT / Pentti Härkösen haastattelu 7.9.2010 


Pentti Härkösen haastattelu 7.9.2010

Säkylän talvi- ja jatkosotamuseo
Veteraanihaastattelu 7.9.2010
Härkönen Pentti 26.5.1921 Räisälä Kultarusko Eura

Pentti Härkönen astui palvelukseen 3.4.1941 Alimmaisen järvellä Miehikkälässä ja osasto oli 3 rykmentti. Alokasaikaa ei ollut kun lähes heti joutui tositoimiin ja ampumaan konekiväärillä. Tietysti koulutuksessa keskityttiin ase- ja ampumakoulutukseen. Hän joutui alokasajan aluksi tyräleikkaukseen ja sai toipumis-lomaa pari viikkoa. Kesäkuussa kun sota alkoi hyökkäys suuntautui Pienperon kautta Viipurin itäpuolelta koukaten Koivistolle. Matkalla käytiin taisteluita perääntyviä venäläisiä vastaan ja etenemistä jatkettiin etelään Rajajoelle mihin jäätiin asemiin jouluun saakka. Rajajoella oli rauhallista rajavartiointia eikä kovia taisteluita käyty. Tammikuussa -42 Härkönen siirrettiin Kriville josta lähdettiin hyökkäämään 6.helmikuuta Pakkasta oli 52 astetta ja eteneminen tapahtui hiihtäen ahkioita vetäen. Suurimpana  ongelmana pakka-sesta oli saada konekiväärit toimimaan. Apuna käytettiin valopetroolia ja värttinäöljyä. Hyökkäys kohdistui 30 km Karhumäestä pohjoiseen Krivin radalle. Hyökkäys onnistui hyvin ja vastustajan tappiot olivat 4500 kaatunutta ryssää. Tämä oli koko prikaatin saavutus. Konekivääreillä aiheutettiin vastustajalle melkoiset tappiot. Sota jatkui asemasotana koko kesän -42 syksyyn saakka. Joulun aikaan Härkösen joukko siirrettiin Karhumäelle missä joukko oli asemissa kevääseen 44 saakka. Sininen prikaati (joka oli perustettu 42) siirrettiin Sallaan saksalaisten avuksi. Prikaati oli saanut neuvostoliittolaisilta lisänimen ”Mannerheimin verikoirat”. Yhteistoiminta saksalaisten kanssa sujui hyvin kun huolto tapahtui heidän toimestaan. Sallassa ei ollut varsinaista taistelutoimintaa. Prikaati lastattiin junaan 9.6.44 kun venäläisten hyökkäys Kannaksella alkoi. Härkönen oli lomalla ja joutui Oulusta palaamaan Prikaatin yhteyteen Luumäeltä ja sieltä Viipurin alueelle. Härkönen joutui sotasairaalaan Turkuun eikä osallistunut enää taisteluihin vaan Nuijamaalla pääsi prikaatin yhteyteen. Kotiuttaminen tapahtui Helsingissä. Venäläiset kielsivät Sinisen prikaatin osallistumisen Lapin sotaan. Härkönen toivoo ettei kenenkään koskaan tarvitsisi joutua sotaan.

 
Haastattelija Ilpo Nurmi