PÄÄSIVU
MUSEO
AJANKOHTAISTA
TEEMANÄYTTELYT
KÄSIKIRJASTO
KUVIA
TIETOISKUJA
KOULUILLE
KUVAGALLERIA
KUVAGALLERIA2
Puhdetyöt
Korsu
Kanttiini
Vitriinien esineet
Mallinuket
Takit
Neuvostoliitto nurkka
VETERAANITARINAT
HANKETIEDOT
LINKIT
IN ENGLISH
PÅ SVENSKA
EN FRANCAIS
AUF DEUTSCH
 
 Sijaintisi: PÄÄSIVU / KUVAGALLERIA2 / Mallinuket 
Puhdetyöt
Korsu
Kanttiini
Vitriinien esineet
Mallinuket
Takit
Neuvostoliitto nurkka

Mallinuket

10000

Lottanukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla ruskea peruukki, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu lääkintälotaksi

Lottapuku, Lottapuvun kangas valittiin käyttöön siksi, että se oli lujaa ja helposti pestävää eikä harmaa väri heti näyttänyt likaiselta. Puvun kanssa sai käyttää vain yhdistyksen omia merkkejä. Koruja ei käytetty vihkisormuksia lukuun ottamatta, jotka nekin sodan loppupuolella olivat monilla rautaiset.

Lottamerkki, Lottamerkki eli lottaneula on kooltaan 36 x 36 mm ja sillä suljettiin puvun kaulus.

Kengät ja villasukat, Nukella on jalassaan matalat kävelykengät villasukilla.

Esiliina

Pääliina, Pääliinaa käytettiin myös hygieniasyistä – se mm. esti hiusten putoamisen valmistettaviin tai tarjoiltaviin ruokiin.

Reppu 

Toimenlotan (toimenlotta oli aina valmis astumaan palvelukseen kotipaikkansa ulkopuolellakin) repun sisältö oli tarkoin määritelty. Tavarat olivat numeroiduissa pusseissa ja esineet oli nimikoitu.

Punaisen ristin käsivarsinauha, osoitti muulle yleisölle että henkilö pystyi antamaan lääkinnällistä apua

10008

Lottanukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla ruskea peruukki, jäsenet irroitettavia meikattu, puettu huoltolotaksi

Lottapuku, hihassa muonituslotan merkki ja muonitusjaoston nauha, Lottapukua käytettiin kaikessa lottatyössä. Puku edellytti tiettyä arvokasta käytöstä. Lottapuvussa ei saanut tupakoida eikä käyttää tai edes tarjoilla alkoholia. Puvun ja kaikkien sen osien tuli myös olla puhtaat ja siistit.

Lottamerkki, Kaikki lottaneulat valmisti kultasepänliike Oscar Lindroos. Lottaneuloja valmistettiin noin 170 000 kappaletta.

Nahkasaappaat, Nahkasaappaita käytettiin paljon työjalkineina.

Esiliina, Työpuvussa käytettiin esiliinaa mm. tarjoiltaessa. Likaisemmissa töissä voitiin käyttää harmaata esiliinaa tai työtakkia.

Pääliina, Pääliinaa käytettiin paljon sisätöissä. Hiukset eivät saaneet näkyä huivin alta.

10015

Lottanukke

pyöreällä, kankaalla päällystetyllä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla punainen peruukki, jäsenet irroitettavia, meikattu ,puettu kenttälotaksi

Villakankainen lottapuku, hihassa keräys ja- kansliajaoston Merkki ja -nauha

Villakankaista lottapukua käytettiin juhlapukuna. Juhlatilanteissa (lottalupausta annettaessa, tervehdyskäynneillä, Lotta-päivillä ja muissa isänmaallisissa juhlissa) puvun kanssa käytettiin käsivarsinauhaa ja valkoisia käsineitä sekä lottalakkia.

2O-vuotismerkki, Merkin sai kuuluttuaan 20 vuotta Lotta Svärd -järjestöön

Kullattu hiihto ja -kävelysuoritusmerkki, Hiihto- ja kävelymerkin vaatimus oli kymmenen 10 km suoritusta kolme kilon painoisen repun kanssa.

Talvisodan muistomitalinauha, Henkilö on osallistunut talvisotaan.

Kenttälakki

Mustat kengät, mustat sukat, Silkkisukkia ei saa käyttää.

Valkoiset käsineet

10021

Jatkosodan sotilasnukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu jatkosodan sotilaaksi

Sotilaspuku M/36, hihassa panssarintuhoojan merkki

– Panssarintuhoojan merkki otettiin käyttöön kesällä 1944. Sen sai kun tuhosi lähitorjuntavälinein tai tykin ampujana panssarivaunun. Useammasta tuhotusta (3, 5, 10, 15) panssarivaunusta annettiin lisänauhoja merkin yläpuolelle, enimmillään neljä nauhaa.

Nahkasaappaat, "Sarvikypärä", Saksalainen M/1916, Yksipiikkinen vyö, patruunataskut, puukko, Leipälaukku, kenttäpullo ja pakki, Kivääri M/39 "Ukko-Pekka"

Panssarinyrkki- Suomi sai kesällä 1944 aseapuna saksalaisia panssarinyrkkejä (Panzerfaust), jotka olivat kertakäyttöisiä sinkoja. Niillä oli mahdollista tuhota kaikki tuon ajan neuvostotankkimallit. Ongelmana aseessa oli sen lyhyt kantama, vain 30 metriä. Lisäksi uuden ja oudon aseen käyttöönottoa vaikeutti aseen ohjeiden saksankielisyys. Hämmennystä aiheutti, että aseen "reikäpää" piti suunnata pois kohteesta ja ammuttaessa aseen takaa tuleva tulisuihku aiheutti onnettomuuksia ampujille ja sivullisille. Taitavissa käsissä ase oli kuitenkin erittäin tehokas ase.

10034

Talvisodan sotilasnukke

8-kulmaisella metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu talvisodan sotilaaksi lumipuvussa

Kivääri M/39 "Ukko-Pekka" on suomalainen versio Mosin-Nagant M/91 pulttilukkokivääristä. Sen kaliiperi on 7,62 mm, pituus 1187 mm, paino 4,5 kg ja lippaaseen mahtuu 5 patruunaa.

Lumipuku, Valkoinen lumipuku auttoi suuresti suomalaisjoukkojen naamioitumisessa lumisessa maastossa.

Lapaset, Lapasessa on tila etusormelle ampumisen helpottamiseksi.

Saappaat, Monet suomalaiset sotivat talvisodassa omissa jalkineissaan.

Turkislakki M/39, Edessä sinivalkoinen kokardi

Leijonavyö, Pikasoljella varustettu leijonavyösolki oli helpompi avata esimerkiksi täyspakkausta kannettaessa tai haavoittuneelta kuin vanhempi yksipiikkinen miehistövyö.

Puukko, Jokaisen sotilaan varusteisiin kuului puukko. Sitä käytettiin arkiaskareissa, ruokailussa ja aseena lähitaisteluissa.

Taskulamppu, Daimon Telko Trio –merkkinen taskulamppu

Patruunataskut, Yhteen patruunataskuun mahtuu 45 patruunaa.

Varsikäsikranaatti, Suomalaiset suosivat varsikäsikranaattia, joka oli helpompi heittää.

Leipälaukku, Leipälaukussa kuljetettiin ruokatarvikkeita, pakkia ja ruokailuvälineitä

Pakki, Kenttäpullo

10052

Suojeluskuntaupseeri-nukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu suojeluskuntaupseeriksi

Sarkapuku M/27 "suojeluskuntapuku", Sarkakankainen puku oli lämmin, talvellakin se riitti päällystakiksi. Kesäisin ja kastuessaan puku oli kuitenkin kuuma ja raskas.

Talvisotaan lähtivät suojeluskuntalaiset oma kotona ollut puku päällä samoin kotona olivat ase ja muut varusteet.

Saappaat

Kenttälakki

Lapaset, Ns. ampujan lapaset

Karttalaukku

Taskulamppu, Taskulamppua käytettiin valon näyttämisen lisäksi viestittämiseen.

Kaksipiikkinen vyö, olkahihna, Olkahihna kuului vuoden 1923 määräyksestä alkaen suojeluskuntaupseerin varustukseen.

Kompassi, Kompassi on mallia M/34 ja insinööri Tuomas Vohlosen suunnittelema ja ns. nestekompassityyppiä.

Pistoolikotelo

10065

Sotilaspoikanukke

pyöreällä metallijalustalla siesova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu sotilaspojaksi

Suojeluskuntien poikaosastot saivat oman järjestön syksyllä 1941, suojelus-kuntien komentajan annettua päivä-käskynsä. Nimitys sotilaspojat oli otettu "Vänrikki Stoolin tarinoista". Suojelus-kuntien sotilaspoikaosastot muodos-tuivat kyläosastoista, jotka noudattivat kansakoulupiirijakoa. Sotilaspojat olivat 10-17-vuotiaita. Heidät jaoteltiin alle 12-vuotiaisiin, 12-14-vuotiaisiin ja 15-17-vuotiaisiin. Sotilaspojilla oli oma suojeluskuntapukua muistuttava uni-vormu ja siihen kuuluvat arvomerkit. Sotilaspoikien koulutuksessa pantiin erityinen paino henkiseen kasvatukseen, isänmaauskollisuuteen, uskonnon kun-nioittamiseen sekä hyvän ruumiillisen kunnon kehittämiseen. Varsinaisen sotilaspoikatoiminnan lisäksi vanhim-mat sotilaspojat osallistuivat kotialueella sotilasluonteisiin toimintoihin.

10074

Jatkosodan saksalainen sotilasnukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu saksalaiseksi vuoristojääkäriksi

Mauser 1898-kivääri

Saapashousut, Saapashousuissa jalkojen alta kulkivat nauhat.

Asetakki "Wehrmacht" Sarkainen asetakki mallia "M/1940" on valmistettu vihreästä sarkakankaasta.

Vuoristokenttälakki, Lipallisessa lakissa on edessä 2 harmaata nappia ja vihreä-valko-punainen Wehrmacht-kokardi eli lakkikotka. Lakin sivulla on vuoristojääkärien Edelweiss-merkki eli alppiruusu. Suomessa olleet saksalaiset sotilaat olivat pääosin alppijääkäreitä.

Nahkasaappaat, Mustat pitkävartiset nahkasaappaat. Sodan kuluessa pitkät nahkasaappaat vaihdettiin varsikenkiin nahan säästämiseksi.

Sotilasvyö, Leveässä mallin M36 nahkavyössä on soljessa kuvattuna kotka ja teksti "Gott mit uns" (= jumala kanssamme). Vyöllä riippuva pistin kotelossaan kuuluu Mauser-kivääriin.

Patruunatasku, Patruunoiden säilytykseen tarkoitettuun taskuun mahtuu 45 patruunaa.

Karttalaukku, Karttalaukussa kartat yms. paperit säilyivät ehjinä ja kuivina. Sisällä on läpinäkyvä tasku kartalle.

Vyökotelo, musta Kotelo pikkutavaroiden säilytykseen.

Kenttäpullo, Harvinainen kenttäpullo mallia M31 on puuta ja tilavuudeltaan 0,8 litraa.

Kaasunaamari, Kaasunaamari M38 kuljetusrasiassaan. Sodan alussa pelättiin kaasusotaa, mutta sodan kuluessa monet luopuivat kaasunaamarin kantamisesta.

Varsikäsikranaatti

Panssarintorjuntamerkki, Panssarintorjuntamerkkejä oli eriasteisia. Niitä myönnettiin riittävästä palvelusajasta, osallistumisesta taisteluihin tai vakavasta haavoittumisesta.

Musta haavoittumismerkki, Mustan merkin sai yhdestä tai kahdesta haavoittumisesta taisteluissa.

  

10087

Väestönsuojelu-sotilaspoikanukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu väestönsuojelusotilaspojaksi

 

10098

Kanttiinilottanukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, vaalea, lyhyt peruukku, meikattu, puettu kanttiinilotaksi

Lottapuku, Lottapuvun malli vahvistettiin jo v.1922 ja v.1926 siihen tehtiin pieniä muutoksia. Puku valmistettiin pumpuli- tai villakankaasta. Villakankainen puku oli vain juhlapuku. Lottapukuun kuuluivat valkoiset irtokaulukset ja kalvosimet. Puvun helma sai olla korkeintaan 25 cm maasta ja sota-aikana kangaspulan takia 30 cm.

Lottamerkki, Eric Vasströmin suunnittelema lottaneula oli henkilökohtainen ja numeroitu juoksevalla numeroinnilla. Aiheena on tyylitelty sininen hakaristi. Neula on valmistettu hopeasta ja siinä on haka-neulakiinnitys. Joulukuusta 1940 eteenpäin merkit valmistettiin kuparista ja hopeoitiin.

Lottalakki, Päähine oli suojeluskuntamallinen lippalakki, johon kiinnitettiin vastaavan suojeluskunnan rivimiehen kokardi. Sota-aikana käytettiin tavallista sinivalkoista kokardia.

Kengät, Juhlatilaisuuksissa lottien kenkien tuli olla mustat kuten sukkienkin. Silkkisukkia ei saanut käyttää. Töissä käytettiin saappaita tai hiihtokenkiä.

Esiliina, Työpuvussa käytettiin valkoista tai harmaata esiliinaa.

10104

Pikkulottanukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, tumma peruukki, meikattu, puettu pikkulotaksi

Pikkulotat olivat 8-16 -vuotiaita tyttöjä, joiden toiminta on hyvin pitkälle verrattavissa tämän päivän partio-toimintaan. He harjoittelivat monia tärkeitä taitoja kuten ensiapua, mutta lähinnä oli kuitenkin kyse lasten ja nuorten isänmaallisesta kasvatta-misesta hyvän harrastuksen parissa. Sotavuosina tosin monet pikkulotat joutuivat nuoresta iästään huolimatta varsin vaativiin tehtäviin ja he vapauttivat myös monta lottaa kotirintamalta sotatoimialueen tehtäviin sekä työskentelivät esim. sairaaloissa ja kanttiineissa ja auttoivat varusjaoston lottia. Tästä syystä heitä alettiinkin kutsua Lottatytöiksi v. 1943.

10111

Vaatetushuoltolottanukke

pyöreällä metallijalustalla siesova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, tumma peruukki, meikattu, puettu vaatetushuoltolotaksi

 

10117

Evakkoäitinukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, vaalea peruukki, meikattu, puettu evakkoäidiksi

Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 mukaan Neuvostoliitto otti Suomelta Karjalan, joka vastasi noin 1/10 osaa Suomen silloisesta pinta-alasta ja taloudellisesti vielä suurempaa osaa.

Alueen koko väestö, yli 400 000 henkeä, evakuoitiin muuhun Suomeen. Jatkosodassa takaisin vallattuun Karjalaan palasi vuoteen 1944 mennessä noin 70 prosenttia asukkaista eli yhteensä 282 000 henkeä.

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 koko edellä mainittu väestö lähti toistamiseen evakkoon. Vuosina 1941-1944 ehtivät karjalaiset jälleenrakentaa kotiseudulleen uusia rakennuksia yli 30 000.

10132

Talvisodan sotilasnukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu talvisodan sotilaaksi

Kivääri M/91

Mantteli, alta näkyy villapaita

Saappaat

Turkislakki

Lapaset, lapaset olivat yleensä kotona kudotut ja annettu mukaan rintamalle, myös kenttäpostipaketissa lapaset ja sukat olivat haluttuja varsinkin kylmällä talvella.

Yksipiikkinen vyö messinkisoljella

Leipälaukku jossa sisällä pakki ja lusikka-haarukka

Kenttäpullo

Puukko

Patruunatasku

Metallinen konekiväärin panosvyö, 31 patruunaa

10149

Suojeluskuntaupseeri-nukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu suojeluskuntaupseeriksi

Malli 27 sarkapuku, hihassa valko-punainen Kanta-Hämeen käsivarsikilpi

Kenttälakki Kanta-Hämeen kokardilla

Kaksipiikkinen vyö ja olkahihna

Pistoolikotelo

Puukko tupessaan

Lapikkaat

Tykistön tulenjohtolaukku

10158

Jatkosodan venäläinen sotilasnukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu venäläiseksi jatkosodan sotilaaksi

Saapashousut

PPSH-41 -Konepistooli

Asetakki "Pusero M 1943", Vihertävän ruskeaa kankaasta valmistettu takki, jossa napitus yläosasta puoleen väliin. Takissa on kaksi taskua edessä. Kiinnitys viidellä napilla. Napeissa on tähti keskellä, jossa sirppi ja vasara

Nahkasaappaat

Kangasvyö "puimakoneen remmi", Kankaisen vyön soljessa on tähti, ja tähdessä on sirppi ja vasara.

Suikka, Suikassa on kokardina punainen tähti, jossa on sirppi ja vasara.

Patruunatasku -kaksiosainen, Patruunoiden säilytykseen, kiinnitetään ja suljetaan nahka-hihnalla.

Käsikranaatti, Karttalaukku, Venäläinen

10168

Talvisodan venäläinen sotilas

pyöreällä jalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, vaalea kiinteä peruukki, meikattu, puettu venäläiseksi talvisodan sotilaaksi

Periaatteessa talvisodan neuvostosotilaiden talvivarustus oli kunnossa - manttelit, huopikkaat ja piippalakit olivat lämpimiä varusteita. Ongelmia heille kuitenkin aiheuttivat talven v.1939-40 ankara kylmyys, lumipukujen puute sekä joidenkin osastojen miesten tottumattomuus talveen ja talvisodankäyntiin.

Mantteli

Kivääri M 1891/1939 reikätähtäimellä

Piippalakki, "Budjonovka" on kansan antama nimi sotilaspäähineelle, jota Puna- armeija käytti vuosina 1919-1941. Vuonna 1918 armeijan vaatetuksesta päättävä komissio vahvisti verasta valmistetun päähineen osaksi armeijan virallista asua. Aluksi sitä kutsuttiin "sankarilakiksi", koska se muistutti kansansaduissa esiintyneiden sankarien päähineitä. Vuonna 1920 lakkia alkoi käyttää 1. hevosarmeija, jota johti Semjon Mihailovitsh Budjonnyj. Kansa alkoi kutsua piippalakkia Puna-armeijan hevosjoukko-osaston johtajan Budjonnyin mukaan. Päähine on erittäin lämmin ja se suojelee hyvin korvia tuulelta ja tuiskulta.

Ampujan lapaset, Huopikkaat, Patruunatasku, Kangasvyö "puimakoneen remmi", Lamppu, Reppu

11043

Mallinukke

istuvassa asennossa oleva muovinen mallinukke, jolla vaalea peruukki, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu lääkintämieheksi

11042

Mallinukke

pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla vaalea peruukki, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu ilmavalvontalotaksi

Toimisto- ja viestijaoston lotat huolehtivat monista eri töistä. Viestijaoston tunnetuimpia lottia olivat ilmavalvontalotat, jotka tähystivät ja kuuntelivat ympäri vuorokauden vihollisten pommi- ja hävittäjäkoneiden liikkeitä.

Ilmavalvontalotta ilmoitti puhelimella hälytyksen lähimpään ilmavalvontakeskukseen, josta hälytettiin omat koneet sekä ilmatorjunta uhkaa torjumaan.