PÄÄSIVU
MUSEO
AJANKOHTAISTA
TEEMANÄYTTELYT
KÄSIKIRJASTO
KUVIA
TIETOISKUJA
Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944
Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa
Katsaus Suojeluskuntain historiaan
Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa
Rautasormusten tarina
Säkylän lentotukikohdan historia
Talvi- ja jatkosodan aseet ja varusteet
Ilmatorjunnan historiaa Suomessa
KOULUILLE
KUVAGALLERIA
KUVAGALLERIA2
VETERAANITARINAT
HANKETIEDOT
LINKIT
IN ENGLISH
PÅ SVENSKA
EN FRANCAIS
AUF DEUTSCH
 
 Sijaintisi: PÄÄSIVU / TIETOISKUJA / Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944 
Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944
Epäsuora tuli: tykistö ja kranaatinheittimet talvi- ja jatkosodassa
Katsaus Suojeluskuntain historiaan
Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa
Rautasormusten tarina
Säkylän lentotukikohdan historia
Talvi- ja jatkosodan aseet ja varusteet
Ilmatorjunnan historiaa Suomessa

Stukat Tali-Ihantalan torjuntataistelussa 1944

Stukat


Tali-Ihantalan torjuntataisteluissa 1944

Lauri Koski

Neuvostoliiton sotavoimat aloittivat suurin joukoin hyökkäysvaiheen Karjalan Kannaksella 9.6.1944 tarkoituksenaan valloittaa ja miehittää koko Suomi.

Sodanjohtomme totesi tällöin, että oma aseistuksemme oli riittämätön torjumaan näin suuret ja ylivoimaiset panssari- ja ilmavoimat omaavaa hyökkääjää.

Ainoa kohde, josta materiaalista apua tähän voitiin saada, oli Saksa. Neuvotteluissa Saksan sodanjohdon kanssa luvattiin tarvitsemaamme apua, jos Suomi lupaa pysyä Saksan rinnalla sodassa eikä suunnittele sodasta irtautumista ja rauhansopimusta yhteisen vihollisen kanssa. Tähän ei Suomen hallitus eikä eduskunta olisi suostunut, mutta apuun tuli uhrautuva presidenttimme Risto Ryti, joka omissa nimissään lupasi Suomen pysyvän Saksan rinnalla. Näin saimme pikaista aseapua juuri oikealla hetkellä.

Panssarintorjuntaan saatiin nopeasti uusinta ja tehokasta aseistusta tykkien, panssarikauhujen ja panssarinyrkkien muodossa sekä myös uusia rynnäkkötykkivaunuja. Lentotorjuntaan ja ilmahyökkäyksiin saatiin apuun taistelu-osasto Kuhlmay pahimman hyökkäysvaiheen torjunnassa. Osastolla oli kalustona viisi Messerschmitt-hävittäjää, 30 Stuka-syöksypommittajaa ja 35 Focke Wullf hävittäjä-pommittajaa. Nämä toimivat Immolan lentokentältä, joka oli vain 30 kilometrin päässä taistelualueelta. Tali-Ihantalan ratkaisevat torjuntataistelut käytiin 25.6. - 5.7.1944. Tällöin oli saatu jo lisää omia joukkoja ja tykistöä mm. Syvärin rintamalta.

Suorin tie Talista oli Juustilan tie kohti Lappeenrantaa ja Etelä-Suomea. Tällä tiellä käytiin ankarat taistelut. Aluksi saatiin tuhottua vihollisen voimakas panssarikärki, ja taistelualueeksi jäi laaja alue lähellä Portinhoikan tien risteystä. Syvärin rintamalta komennetun KTR4:n tykistön, jossa toimin tulenjohtajana, tulenjohtopaikaksi tuli Kilpeenjoen länsipuolella olevan aukean laita, josta selvästi näin sekä Stuka-syöksypommittajien tehokkaan ja äänekkään toiminnan. Samoin näin uusien ja erittäin tehokkaiden panssarintorjunta-aseiden käytön, josta tuloksena olivat monet tuhotut ja palamassa olevat vihollisen panssarivaunut.

Stuka-syöksypommittajien ja Focke Wullf hävittäjäkoneiden eräs tärkeä kohde oli vihollisen polttoainekuljetuksien tuhoaminen, jolla estettiin panssarien toimintaa. Myös vihollisen tykistön asemat, sillat, joukko-osastot ja panssarivaunut olivat kohteina.

Etulinjassa nähtynä ja koettuna tämä Saksalta saatu aseapu oli tärkeää ja todella vaikuttavaa. Yhdessä tehokkaan tykistömme kanssa estimme vihollisen pääsyn Sisä-Suomeen niin Juustilan tien ja lopuksi myös Ihantalan tien kautta.

Aselepo solmittiin 4.9.1944. Suomea ei miehitetty, vaan jäimme vapaaksi ja itsenäiseksi maaksi.