10158 Jatkosodan venäläinen sotilasnukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu venäläiseksi jatkosodan sotilaaksi Saapashousut PPSH-41 -Konepistooli Asetakki "Pusero M 1943", Vihertävän ruskeaa kankaasta valmistettu takki, jossa napitus yläosasta puoleen väliin. Takissa on kaksi taskua edessä. Kiinnitys viidellä napilla. Napeissa on tähti keskellä, jossa sirppi ja vasara Nahkasaappaat Kangasvyö "puimakoneen remmi", Kankaisen vyön soljessa on tähti, ja tähdessä on sirppi ja vasara. Suikka, Suikassa on kokardina punainen tähti, jossa on sirppi ja vasara. Patruunatasku -kaksiosainen, Patruunoiden säilytykseen, kiinnitetään ja suljetaan nahka-hihnalla. Käsikranaatti, Karttalaukku, Venäläinen
11042 Mallinukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla vaalea peruukki, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu ilmavalvontalotaksi Toimisto- ja viestijaoston lotat huolehtivat monista eri töistä. Viestijaoston tunnetuimpia lottia olivat ilmavalvontalotat, jotka tähystivät ja kuuntelivat ympäri vuorokauden vihollisten pommi- ja hävittäjäkoneiden liikkeitä. Ilmavalvontalotta ilmoitti puhelimella hälytyksen lähimpään ilmavalvontakeskukseen, josta hälytettiin omat koneet sekä ilmatorjunta uhkaa torjumaan.
10149 Suojeluskuntaupseeri-nukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu suojeluskuntaupseeriksi Malli 27 sarkapuku, hihassa valko-punainen Kanta-Hämeen käsivarsikilpi Kenttälakki Kanta-Hämeen kokardilla Kaksipiikkinen vyö ja olkahihna Pistoolikotelo Puukko tupessaan Lapikkaat Tykistön tulenjohtolaukku
10000 Lottanukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla ruskea peruukki, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu lääkintälotaksi Lottapuku, Lottapuvun kangas valittiin käyttöön siksi, että se oli lujaa ja helposti pestävää eikä harmaa väri heti näyttänyt likaiselta. Puvun kanssa sai käyttää vain yhdistyksen omia merkkejä. Koruja ei käytetty vihkisormuksia lukuun ottamatta, jotka nekin sodan loppupuolella olivat monilla rautaiset. Lottamerkki, Lottamerkki eli lottaneula on kooltaan 36 x 36 mm ja sillä suljettiin puvun kaulus. Kengät ja villasukat, Nukella on jalassaan matalat kävelykengät villasukilla. Esiliina Pääliina, Pääliinaa käytettiin myös hygieniasyistä – se mm. esti hiusten putoamisen valmistettaviin tai tarjoiltaviin ruokiin. Reppu Toimenlotan (toimenlotta oli aina valmis astumaan palvelukseen kotipaikkansa ulkopuolellakin) repun sisältö oli tarkoin määritelty. Tavarat olivat numeroiduissa pusseissa ja esineet oli nimikoitu. Punaisen ristin käsivarsinauha, osoitti muulle yleisölle että henkilö pystyi antamaan lääkinnällistä apua
10132 Talvisodan sotilasnukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu talvisodan sotilaaksi Kivääri M/91 Mantteli, alta näkyy villapaita Saappaat Turkislakki Lapaset, lapaset olivat yleensä kotona kudotut ja annettu mukaan rintamalle, myös kenttäpostipaketissa lapaset ja sukat olivat haluttuja varsinkin kylmällä talvella. Yksipiikkinen vyö messinkisoljella Leipälaukku jossa sisällä pakki ja lusikka-haarukka Kenttäpullo Puukko Patruunatasku Metallinen konekiväärin panosvyö, 31 patruunaa
10168 Talvisodan venäläinen sotilas
Pyöreällä jalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, vaalea kiinteä peruukki, meikattu, puettu venäläiseksi talvisodan sotilaaksi Periaatteessa talvisodan neuvostosotilaiden talvivarustus oli kunnossa - manttelit, huopikkaat ja piippalakit olivat lämpimiä varusteita. Ongelmia heille kuitenkin aiheuttivat talven v.1939-40 ankara kylmyys, lumipukujen puute sekä joidenkin osastojen miesten tottumattomuus talveen ja talvisodankäyntiin. Mantteli Kivääri M 1891/1939 reikätähtäimellä Piippalakki, "Budjonovka" on kansan antama nimi sotilaspäähineelle, jota Puna- armeija käytti vuosina 1919-1941. Vuonna 1918 armeijan vaatetuksesta päättävä komissio vahvisti verasta valmistetun päähineen osaksi armeijan virallista asua. Aluksi sitä kutsuttiin "sankarilakiksi", koska se muistutti kansansaduissa esiintyneiden sankarien päähineitä. Vuonna 1920 lakkia alkoi käyttää 1. hevosarmeija, jota johti Semjon Mihailovitsh Budjonnyj. Kansa alkoi kutsua piippalakkia Puna-armeijan hevosjoukko-osaston johtajan Budjonnyin mukaan. Päähine on erittäin lämmin ja se suojelee hyvin korvia tuulelta ja tuiskulta. Ampujan lapaset, Huopikkaat, Patruunatasku, Kangasvyö "puimakoneen remmi", Lamppu, Reppu
10117 Evakkoäitinukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, vaalea peruukki, meikattu, puettu evakkoäidiksi Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 mukaan Neuvostoliitto otti Suomelta Karjalan, joka vastasi noin 1/10 osaa Suomen silloisesta pinta-alasta ja taloudellisesti vielä suurempaa osaa. Alueen koko väestö, yli 400 000 henkeä, evakuoitiin muuhun Suomeen. Jatkosodassa takaisin vallattuun Karjalaan palasi vuoteen 1944 mennessä noin 70 prosenttia asukkaista eli yhteensä 282 000 henkeä. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 koko edellä mainittu väestö lähti toistamiseen evakkoon. Vuosina 1941-1944 ehtivät karjalaiset jälleenrakentaa kotiseudulleen uusia rakennuksia yli 30 000.
10052 Suojeluskuntaupseeri-nukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu suojeluskuntaupseeriksi Sarkapuku M/27 "suojeluskuntapuku", Sarkakankainen puku oli lämmin, talvellakin se riitti päällystakiksi. Kesäisin ja kastuessaan puku oli kuitenkin kuuma ja raskas. Talvisotaan lähtivät suojeluskuntalaiset oma kotona ollut puku päällä samoin kotona olivat ase ja muut varusteet. Saappaat Kenttälakki Lapaset, Ns. ampujan lapaset Karttalaukku Taskulamppu, Taskulamppua käytettiin valon näyttämisen lisäksi viestittämiseen. Kaksipiikkinen vyö, olkahihna, Olkahihna kuului vuoden 1923 määräyksestä alkaen suojeluskuntaupseerin varustukseen. Kompassi, Kompassi on mallia M/34 ja insinööri Tuomas Vohlosen suunnittelema ja ns. nestekompassityyppiä. Pistoolikotelo
10065 Sotilaspoikanukke
Pyöreällä metallijalustalla siesova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu sotilaspojaksi Suojeluskuntien poikaosastot saivat oman järjestön syksyllä 1941, suojelus-kuntien komentajan annettua päivä-käskynsä. Nimitys sotilaspojat oli otettu "Vänrikki Stoolin tarinoista". Suojelus-kuntien sotilaspoikaosastot muodos-tuivat kyläosastoista, jotka noudattivat kansakoulupiirijakoa. Sotilaspojat olivat 10-17-vuotiaita. Heidät jaoteltiin alle 12-vuotiaisiin, 12-14-vuotiaisiin ja 15-17-vuotiaisiin. Sotilaspojilla oli oma suojeluskuntapukua muistuttava uni-vormu ja siihen kuuluvat arvomerkit. Sotilaspoikien koulutuksessa pantiin erityinen paino henkiseen kasvatukseen, isänmaauskollisuuteen, uskonnon kun-nioittamiseen sekä hyvän ruumiillisen kunnon kehittämiseen. Varsinaisen sotilaspoikatoiminnan lisäksi vanhim-mat sotilaspojat osallistuivat kotialueella sotilasluonteisiin toimintoihin.
10098 Kanttiinilottanukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, vaalea, lyhyt peruukku, meikattu, puettu kanttiinilotaksi Lottapuku, Lottapuvun malli vahvistettiin jo v.1922 ja v.1926 siihen tehtiin pieniä muutoksia. Puku valmistettiin pumpuli- tai villakankaasta. Villakankainen puku oli vain juhlapuku. Lottapukuun kuuluivat valkoiset irtokaulukset ja kalvosimet. Puvun helma sai olla korkeintaan 25 cm maasta ja sota-aikana kangaspulan takia 30 cm. Lottamerkki, Eric Vasströmin suunnittelema lottaneula oli henkilökohtainen ja numeroitu juoksevalla numeroinnilla. Aiheena on tyylitelty sininen hakaristi. Neula on valmistettu hopeasta ja siinä on haka-neulakiinnitys. Joulukuusta 1940 eteenpäin merkit valmistettiin kuparista ja hopeoitiin. Lottalakki, Päähine oli suojeluskuntamallinen lippalakki, johon kiinnitettiin vastaavan suojeluskunnan rivimiehen kokardi. Sota-aikana käytettiin tavallista sinivalkoista kokardia. Kengät, Juhlatilaisuuksissa lottien kenkien tuli olla mustat kuten sukkienkin. Silkkisukkia ei saanut käyttää. Töissä käytettiin saappaita tai hiihtokenkiä. Esiliina, Työpuvussa käytettiin valkoista tai harmaata esiliinaa.
10008 Lottanukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla ruskea peruukki, jäsenet irroitettavia meikattu, puettu huoltolotaksi Lottapuku, hihassa muonituslotan merkki ja muonitusjaoston nauha, Lottapukua käytettiin kaikessa lottatyössä. Puku edellytti tiettyä arvokasta käytöstä. Lottapuvussa ei saanut tupakoida eikä käyttää tai edes tarjoilla alkoholia. Puvun ja kaikkien sen osien tuli myös olla puhtaat ja siistit. Lottamerkki, Kaikki lottaneulat valmisti kultasepänliike Oscar Lindroos. Lottaneuloja valmistettiin noin 170 000 kappaletta. Nahkasaappaat, Nahkasaappaita käytettiin paljon työjalkineina. Esiliina, Työpuvussa käytettiin esiliinaa mm. tarjoiltaessa. Likaisemmissa töissä voitiin käyttää harmaata esiliinaa tai työtakkia. Pääliina, Pääliinaa käytettiin paljon sisätöissä. Hiukset eivät saaneet näkyä huivin alta.
10021 Jatkosodan sotilasnukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu jatkosodan sotilaaksi Sotilaspuku M/36, hihassa panssarintuhoojan merkki – Panssarintuhoojan merkki otettiin käyttöön kesällä 1944. Sen sai kun tuhosi lähitorjuntavälinein tai tykin ampujana panssarivaunun. Useammasta tuhotusta (3, 5, 10, 15) panssarivaunusta annettiin lisänauhoja merkin yläpuolelle, enimmillään neljä nauhaa. Nahkasaappaat, "Sarvikypärä", Saksalainen M/1916, Yksipiikkinen vyö, patruunataskut, puukko, Leipälaukku, kenttäpullo ja pakki, Kivääri M/39 "Ukko-Pekka" Panssarinyrkki- Suomi sai kesällä 1944 aseapuna saksalaisia panssarinyrkkejä (Panzerfaust), jotka olivat kertakäyttöisiä sinkoja. Niillä oli mahdollista tuhota kaikki tuon ajan neuvostotankkimallit. Ongelmana aseessa oli sen lyhyt kantama, vain 30 metriä. Lisäksi uuden ja oudon aseen käyttöönottoa vaikeutti aseen ohjeiden saksankielisyys. Hämmennystä aiheutti, että aseen "reikäpää" piti suunnata pois kohteesta ja ammuttaessa aseen takaa tuleva tulisuihku aiheutti onnettomuuksia ampujille ja sivullisille. Taitavissa käsissä ase oli kuitenkin erittäin tehokas ase.
10104 Pikkulottanukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinukke, jäsenet irroitettavissa, tumma peruukki, meikattu, puettu pikkulotaksi Pikkulotat olivat 8-16 -vuotiaita tyttöjä, joiden toiminta on hyvin pitkälle verrattavissa tämän päivän partio-toimintaan. He harjoittelivat monia tärkeitä taitoja kuten ensiapua, mutta lähinnä oli kuitenkin kyse lasten ja nuorten isänmaallisesta kasvatta-misesta hyvän harrastuksen parissa. Sotavuosina tosin monet pikkulotat joutuivat nuoresta iästään huolimatta varsin vaativiin tehtäviin ja he vapauttivat myös monta lottaa kotirintamalta sotatoimialueen tehtäviin sekä työskentelivät esim. sairaaloissa ja kanttiineissa ja auttoivat varusjaoston lottia. Tästä syystä heitä alettiinkin kutsua Lottatytöiksi v. 1943.
10015 Lottanukke
Pyöreällä, kankaalla päällystetyllä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jolla punainen peruukki, jäsenet irroitettavia, meikattu ,puettu kenttälotaksi Villakankainen lottapuku, hihassa keräys ja- kansliajaoston Merkki ja -nauha Villakankaista lottapukua käytettiin juhlapukuna. Juhlatilanteissa (lottalupausta annettaessa, tervehdyskäynneillä, Lotta-päivillä ja muissa isänmaallisissa juhlissa) puvun kanssa käytettiin käsivarsinauhaa ja valkoisia käsineitä sekä lottalakkia. 2O-vuotismerkki, Merkin sai kuuluttuaan 20 vuotta Lotta Svärd -järjestöön Kullattu hiihto ja -kävelysuoritusmerkki, Hiihto- ja kävelymerkin vaatimus oli kymmenen 10 km suoritusta kolme kilon painoisen repun kanssa. Talvisodan muistomitalinauha, Henkilö on osallistunut talvisotaan. Kenttälakki Mustat kengät, mustat sukat, Silkkisukkia ei saa käyttää. Valkoiset käsineet
10034 Talvisodan sotilasnukke
8-kulmaisella metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavia, meikattu, puettu talvisodan sotilaaksi lumipuvussa Kivääri M/39 "Ukko-Pekka" on suomalainen versio Mosin-Nagant M/91 pulttilukkokivääristä. Sen kaliiperi on 7,62 mm, pituus 1187 mm, paino 4,5 kg ja lippaaseen mahtuu 5 patruunaa. Lumipuku, Valkoinen lumipuku auttoi suuresti suomalaisjoukkojen naamioitumisessa lumisessa maastossa. Lapaset, Lapasessa on tila etusormelle ampumisen helpottamiseksi. Saappaat, Monet suomalaiset sotivat talvisodassa omissa jalkineissaan. Turkislakki M/39, Edessä sinivalkoinen kokardi Leijonavyö, Pikasoljella varustettu leijonavyösolki oli helpompi avata esimerkiksi täyspakkausta kannettaessa tai haavoittuneelta kuin vanhempi yksipiikkinen miehistövyö. Puukko, Jokaisen sotilaan varusteisiin kuului puukko. Sitä käytettiin arkiaskareissa, ruokailussa ja aseena lähitaisteluissa. Taskulamppu, Daimon Telko Trio –merkkinen taskulamppu Patruunataskut, Yhteen patruunataskuun mahtuu 45 patruunaa. Varsikäsikranaatti, Suomalaiset suosivat varsikäsikranaattia, joka oli helpompi heittää. Leipälaukku, Leipälaukussa kuljetettiin ruokatarvikkeita, pakkia ja ruokailuvälineitä Pakki, Kenttäpullo
Jatkosodan saksalainen sotilasnukke
Pyöreällä metallijalustalla seisova muovinen mallinukke, jäsenet irroitettavissa, meikattu, puettu saksalaiseksi vuoristojääkäriksi Mauser 1898-kivääri Saapashousut, Saapashousuissa jalkojen alta kulkivat nauhat. Asetakki "Wehrmacht" Sarkainen asetakki mallia "M/1940" on valmistettu vihreästä sarkakankaasta. Vuoristokenttälakki, Lipallisessa lakissa on edessä 2 harmaata nappia ja vihreä-valko-punainen Wehrmacht-kokardi eli lakkikotka. Lakin sivulla on vuoristojääkärien Edelweiss-merkki eli alppiruusu. Suomessa olleet saksalaiset sotilaat olivat pääosin alppijääkäreitä. Nahkasaappaat, Mustat pitkävartiset nahkasaappaat. Sodan kuluessa pitkät nahkasaappaat vaihdettiin varsikenkiin nahan säästämiseksi. Sotilasvyö, Leveässä mallin M36 nahkavyössä on soljessa kuvattuna kotka ja teksti "Gott mit uns" (= jumala kanssamme). Vyöllä riippuva pistin kotelossaan kuuluu Mauser-kivääriin. Patruunatasku, Patruunoiden säilytykseen tarkoitettuun taskuun mahtuu 45 patruunaa. Karttalaukku, Karttalaukussa kartat yms. paperit säilyivät ehjinä ja kuivina. Sisällä on läpinäkyvä tasku kartalle. Vyökotelo, musta Kotelo pikkutavaroiden säilytykseen. Kenttäpullo, Harvinainen kenttäpullo mallia M31 on puuta ja tilavuudeltaan 0,8 litraa. Kaasunaamari, Kaasunaamari M38 kuljetusrasiassaan. Sodan alussa pelättiin kaasusotaa, mutta sodan kuluessa monet luopuivat kaasunaamarin kantamisesta. Varsikäsikranaatti Panssarintorjuntamerkki, Panssarintorjuntamerkkejä oli eriasteisia. Niitä myönnettiin riittävästä palvelusajasta, osallistumisesta taisteluihin tai vakavasta haavoittumisesta. Musta haavoittumismerkki, Mustan merkin sai yhdestä tai kahdesta haavoittumisesta taisteluissa.