MUSEOSTA
Museon näyttely esittelee sotaelokuvien kuvauksissa käytettyjä esineitä. Suojeluskuntien ja lottajärjestöjen toiminta näyttelee merkittävää osaa. Tavoitteena on, että näyttelyyn tutustuville jää kuva siitä, mitä sota Suomelle merkitsi ja miten siitä selvittiin.
Museossa on esillä mm. lottien toimintaa lääkintähuollon, ilmavalvonnan, muonituksen ja kanttiinitoiminnan osalta.
Suojeluskuntien merkitys ampumakoulutuksessa ja fyysisen kunnon ylläpitäjänä joutui koetukseen talvi- ja jatkosodassa. Varsinkin hyvä ampumataito oli ratkaisevaa, kun keveillä aseilla jouduttiin torjumaan hyökkäyksiä. Raskasta aseistusta ei varsinkaan talvisodassa ollut riittävästi.
Tutkimuksemme kohteena Lieder-hankkeen puitteissa on tänä vuonna Köyliön upseerivankilan toiminta ja vaikutus alueen elämään. Tutkimus julkaistaan myös nettisivuillamme.
Jatkosodan jälkeen suojeluskunta ja lottajärjestöt lakkautettiin. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli sotien jälkeen eri syistä lähes pysähdyksissä, kunnes 1950- ja 1960-luvuilla vähitellen reserviläis- ja kiltatoiminnan muodossa toiminta jälleen jatkui. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vapaaehtoinen maanpuolustus on ollut nousussa ja vapaaehtoisilla kursseilla on ollut paljon osallistujia.
Myös museon perusnäyttelyä kehitetään ja täydennetään jatkuvasti. Vuonna 2014 Sotamuseolta saatu ”Sturmi”-rynnäkkötykki on edelleen esillä, ja piha-alueen panssarintorjuntatykkiasema on uusittu aseman hirsistä aina tykkien uudelleen maalaukseen.
Säkylän Köörnummella sijaitseva Säkylän talvi- ja jatkosotamuseo on perustettu vuonna 1990. Idea museon perustamisesta syntyi, kun vuonna 1989 valmistuneesta Talvisota-elokuvasta jäi runsaasti rekvisiittaa jäljelle. Museonhoitaja, sotakamreeri Ilpo Nurmi oli kerännyt esineistön ympäri Suomea sekä myös Neuvostoliitosta. Vuonna 2007 museo sai omat tilat ja se muokattiin täyttämään museoviraston vaatimuksen. Nykyään sitä ylläpitää Säkylän Talvi- ja Jatkosotamuseon säätiö.