Kesällä 1944 nyt 70 vuotta sitten Suomi joutui Neuvostoliiton massiivisen hyökkäyksen kohteeksi. Normandian maihinnousu oli tapahtunut 6.6.1944, joten maailman sekä myös Suomen mielenkiinto oli siellä. Puna-armeija käynnisti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella moninkertaisella ylivoimalla 9.6. aamulla. Puna-armeija murtautui voimakkaan tykistötulen ja lentopommitusten tukemana Valkeasaaressa läpi suomalaisten linjojen. Siiranmäessä ja Kuuterselässä viivytettin ja hidastettiin hyökkäystä. Puna-armeija valloitti kuitenkin Viipurin 20.6. ja keskittyi jatkamaan Helsinkiin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Suomalaiset keskittyivät pysäyttämään Stalinin valiodivisioonat suuttuneina Viipurin menetyksestä. Torjuntavoittoon osallistuivat kaikki armeijan osat mutta voiton kannalta tärkeimmät torjuntataistelut käytiin Tali-Ihantalassa, Vuosalmella, Viipurinlahdella ja Ilomantsissa. Tali-Ihantalassa merkittävää osaa näytteli keskitetty tykistön ja kranaatinheittimen tuli. Suomalaisilla oli 250 putkea yhteisessä tulenavauksessa huökkäävien panssarien ja jalkaväen ryhmitykseen. Myös saksalaisten syöksypommittajaosasto Kuhlmey auttoi ratkaisevasti Immolasta käsin. Kun Tali-Ihantalassa ei päästy eteenpäin, niin hyökkäys keskitettiin Vuosalmelle ja Viipurinlahdelle. Vaikka kummassakin kohtessa vihollinen pääsi osittain vesistön yli niin eteneminen pysäytettiin.
Viimeiset torjuntavoitot saavutettiin vielä Ilomantsissa mutta niistä vaiettiin rauhantunnustelujen takia. Presidentti Ryti oli henkilökohtaisella sitoumuksellaan hankkinut Suomelle ratkaisevasti apua Saksasta panssarintorjunta-aseiden, rynnäkkötykkien ja lentokoneiden muodossa. Panssarinyrkkejä tuli yli 11000 kappaletta. Panssarikauhujen ja -nyrkkien vaikutus olisi ollut vielä tehokkaampi, jos koulutus olisi aloitettu ajoissa. Joukot saivat nämä aseet vasta kesäkuussa, vaikka niitä oli jo huhtikuussa Suomessa. Välirauhan aikana rakennettu Salpalinja oli venäläisten tiedossa ja sen kestävyys jäi kokeilematta. Olemassaolollaan se kuitenkin vaikutti hyökkäyssuunnitelmiin. Kun Stalin totesi, ettei Suomea pystytä valloittamaan niin hän luopui yrityksistä ja suostui rauhaan Suomelle ankarin ehdoin. Syystäkin Stalin kohotti 1948 Moskovassa pidetyssä tilaisuudessa maljan Suomen Armeijalle. Paikalla oli muun muassa kenraali Heinrichs.
teksti: museonhoitaja, sotakamreeri Ilpo Nurmi
VUODEN 2014 NÄYTTELYN AVAJAISET
karttaa avajaistilaisuudessa puheen pitäneen sotaveteraanin Lauri Kos-
ken kanssa. Koski toimi tykiston tulenjohtajana Tali-Ihantalan ratkaisu-
taisteluissa.
kenraalimajuri Pertti Salminen, rouva Milja Puukka, eversti Ilkka Puukka,
sotaveteraani Lauri Koski, oikealla majuri Pekka Kinkku ja sotaveteraani
Olavi Linturi.